Tänään on ollut hyvä päivä. Iso kiitos siitä kuuluu serkulleni joka lähti seuraksi kaupungille. En varmaankaan olisi saanut mitään aikaiseksi muuten. Mutta tänään sain paljon aikaseksi, mikä saa mut hyvälle tuulelle ja olemaan itsestäni ylpeä! Yksi niistä asioista on se, että sain seuraavalle jaksolle työssäoppimis paikan.

Psykan kanssa oon puhunut aika paljon. Olen siitäkin ylpeä ja kyllä vähän hämmentynyt kun löydän asioita joita en ennen ole tajunnut.
"Näkymätön lapsi siitä Muumipeikosta"
Niin. Jollainlailla kyllä. Ei saanut olla sitä mitä halusi. Se oli hienoa kun löysi itsensä. Sitten se taas vietiin pois.

No, joka tapauksessa. Hassua nähdä asioita eri vinkkelistä. Miksei mua hoidettu näin silloin muutama vuosi sitten milloin olisin tarvinnu kaikkein eniten apua? Kai se on hyvä myöhään kun ei milloinkaan. Nyt kaikki vaan tuntuu vaikeelta kun ei muista mitään viime vuosista. Vaikee käsitellä mitään mitä ei muista.