Viime viikko oli hyvä, viikonloppu oli ihana. Mutta pitihän se arvata että viikko oli liian hyvä ja sen piti päättyä niin että sattuu... eilen kun tultiin kotiin, näin heti eteisessä että hiirten pesämökki oli syötynä lattialla ja purua ja turvetta lattia täynnä. Kävelin olkkariin ja näin että terra oli auki. Ja tyhjä. Kaikki mökit ja kupit oli revitty ulos ja hiiriä ei näkyny missään. Aika lohduton olohan siinä heti tuli... isännän kanssa yritettiin niitä etsiä ja löysinkin yhden, Vehnän. Näin kun se kipitti pianon alle. Muita ei ole löytyny vieläkään. Koko yön näin painajaisia kuolleista hiiristä ja nukuin muutenkin huonosti. Eilen oli ihanb romu olo ja itkin paljon. Tänään on ahdistanut vaikka olo on muuten ok. Ollaan siivottu ja vaihdettu järjestystä. Täällä on ihan mukavan näköstä näin.

Pepillä on tänään synttärit. Se täyttää 1wee. Äiti ja isi tulee syömään kakkua. Ehkä kilistämme vielä latvian ja liettuan valioitumiselle.

Täytyy vaan pian löytää jostain yksi naaras hiiri lisää jottei tuo yksi jää yksin.. tiedän että tuo on juuri kaikista kolmesta se joka siitä yksin olosta kärsii. HELVETTI kun se kaikkein rohkein ja ihanin meni.. se tekee kaikkein kipeintä. Se oli niin ihana ja reipas. Kiipeili ja touhus ja haki namia kädestä. 

Nyt alko taas vituttaa. Tuntuu pahalta