No onpahan etelässäki vihdoinkin lunta. Jos kohta vaikka menis ulkoilemaan. Viikko pohjosessa oli taas parasta aikaa. Potkukelkkailin koirien kanssa ja syötiin hyvin. Käytiin Kolarissa katsomassa huskeja ja ne oli niin hauskoja. Isäntä haluis uuden valkosen ja minä huskyn. Mitäs sitte tehdään? Mä en tiedä miten sitä uskaltais ottaa mistään toista valkosta, kun oma on jo paras. Mun suunnitelma olisi, että syksyllä husky lauman jatkeeksi että saan Pepille vetokaverin ja ulkokaverin, ja sitten kun aika on täysi, teen Pepillä pennut ja jätän siitä itselleni yhden. Silloin ainakin suunnilleen tietäisi mitä olisi tulossa, kun löytyy hyvä uros. Tällä hetkellä nimittäin kaipaan sellaista koiraa joka viihtyisi ulkona talvellakin tarhassa. Peppi viihtyisi, mutta Viki ei enkä halua että Pepikka joutuu yksin olemaan. Viki viihtyy niin kauan ulkona kun sen kanssa lenkkeillään, tai se on vapaana ja livistää omille seikkailuille. Se on sellainen juoni.

Ensi viikolla on Lahden ryhmis ja luulenpa etten pese Peppiä. Sillä on nyt jotenkin niin hyvän tuntunen ja näköinen karva. Ehkä häntä, jalat ja rintakehä, mut ei muuta koiraa. 

Huomenna alkaa koulu, viiden viikon loman jälkeen. Kiinnostus nolla. Inhoan nykyistä koulua, Edupoli oli kivempi. Silloin mulle sytty se kipinä siitä, että haluan tehdä sairaanhoidollista työtä ja jopa harkitsin jatkavani sairaanhoitajaksi. Mutta eipä enää. Puhuttiin siitä ukkelin kanssa eilen aika pitkään. Se on kyllä monta kertaa sanonu että antaa sen koulun olla jos ei kiinnosta ja tekee jotain työtä mikä on lähellä sydäntä. Tallityöhön en enää mene. Kipuun nähden työ oli liian huonopalkkaista. Eläinten kanssa viihtyisin. Se on ainoa ala mistä tiedän edes jotain. Isäntä ehdotti eläinkauppaa. Mietin sitä itsekin silloin kun olin jäämässä työttämäksi ja jopa lähetin muutamia hakemuksia, mutta harmi vain että Porvoossa on huonot markkinat tälle alalle... siellä on lähinnä ne samat työntekijät jatkuvasti vaikka likkeitä onkin useampi.

En tiedä. Koulua olisi jäljellä 5 kuukautta. Sen pitäisi jaksaa ja kestää, mutten tiedä jaksanko vai hyppäänkö ennen sen loppumista kaivoon. Päivät on pitkiä ja hyödyttömiä, opettajat ei välitä siitä että aikuisopiskelijoilla on elämää koulun ulkopuolellakin. Edupolissa jokainen oli vastuussa itsestään, eikä tarvinnut pelätä myöhätymistä ruuhkassa tai tuskailla kun ei voi mennä kesken päivän lääkäriin.

Että sellanen ahdistus...