Hauska viikonloppu takana! Lauantai istuttiin iltaa kaverikunnan kanssa ja lillittiin kylpypaljussa. Syötiin sisäfilettä, nam! Sunnuntaina isännän kanssa pähkäiltiin tekemistä, joten päätimme pakata viimeiset fileet reppuun kera kokistölkkien ja lähteä tutkimaan suota. Suo oli umpi metsän takana, haavoja tuli heti jalkoihin kuivista oksista. Ja suo oli hitsin hieno, suopurso tuoksu ja tuntu että hetkenä minä hyvänsä jostain hipsii karhu. Hirven jäljet löytyi. Löydettiin kallio missä natustaa eväät ja jatkettiin matkaa umpimetsässä. Otimme suunnaksi yhden Porvoon ulkoilureiteistä, jota kuljimme lutakkoon uittamaan koirat. Sitten poikkaistiin vanhainkodin pihaan josta laahustimme 5km hiekkatietä kotiin. Hieman vajaat neljä tuntia tähän seikkailuun kului. Perjantaina sama homma, mutta menemme yhdelle näköala paikalle mistä suon näkee kokonaan.

Hauskinta tässä on se, että luulee asuvansa todella kaukana kaikesta, mutta umpimetsän takana on vaikka mitä! Tämän haluan muistuttaa myös heille, jotka pilkkaavat että asumme jumalan selän takana. Väärin! Eilen vielä lähdimme autolla eräälle hakkuu alueelle josta suolle pääsee, mutta perjantaina tallustamme naapurin pihan läpi, koska pieni pätkä metsää niin olemme sillä reitillä minne tarkoitus mennä. Jopa isännällä, joka on ikänsä asunut täällä ja kuljenut metsässä, loksahti suu auki kun katseli uusittua ilmakuva karttaa ja näki miten kaikki todella on lähellä toisiaan.

Nyt töihin, nukuin aivan liian myöhään. Inhoan klo13 iltavuoroa...