Mistä tätä väsymystä riittää? Mulla on viimeinen ilta aikaa tehdä opinnäytetyö valmiiksi mutta en jaksa edes ajatella sitä... haluisin vaan mennä nukkumaan. Keittiöstä löytyi 7 oksennus laikkua (siis mahanesteitä suurin osa kun eivät saaneet aamulla ruokaa...)  mutta kiinnostus niiden siivoamiseen täysi ja pyöreä n0lla. Kyllä pitäis, koska ne on listoissa, valuu pian seinän ja lattian väliin. Mutta mitä väliä! Kuitenkin joku siihen taas jossain vaiheessa jotain tekee.

Tämä viikko on ollut yhtä tuskaa. Mä olen ollut joka päivä helvetin väsynyt. Ja ahdistunut. En ole huonolla tuulella mutta on niin vetämätön ja vaikea olla. Ja aika matelee. Se matelee niin tuskasesti. Mä odotan lääkärin soittoa verikokeiden tuloksista maanantaille tai tiistaille, mutta se tuntuu että siihen on vielä sata päivää! Maanantaihin on vielä kaksi päivää ja siihen vielä vuorokauden tunnit. Tuntuu että siitä verikokeestakin on ikuisuus vaikka se oli vasta toissäpäivänä ja pisto jälki erittäin tuore. Maanantain lääkäri käynnistä tuntuu olevan jo useampi viikko...

Noi oksennukset... noi helvetin oksennukset. Aargh.

Kaikkein eniten mä vaan toivon että saan noi paperit tänä keväänä käteen ettei tarvis enää miettiä koulua. Koska sitten mä en tiedä mitä tekisin jos en pääsisi valmistumaankaan.

Edit: Enkä todellakaan ole jaksanut pitää edes itsestäni huolta. Jos meikkaan, en illalla jaksa pestä niitä pois ja heitän aamulla ripsaria. En jaksa rasvata tai muuten puhdistaa ihoa, en jaksa mennä suihkuun ennen kuin oikeasti olen sen näköinen ettei mua varmaan päästetä töihin enää.. se oli vaan outoa huomata jokin aika sitten, ettei mua kiinnosta minä itse. Kun ei jaksa.